”Hei, Lämpimät kiitokset vierailusta, jonka järjestitte meille eilen. Ensimmäiset kiitokseni joustavuudestanne, kun viime tipassa tehdyt varausmuutokset onnistuivat niin helposti. En rohjennut kuvitella, että lapsetkin osallistuisivat. Hatunnoston arvoisesti otitte heidätkin huomioon, vaikka ehdimme hiukan huolestua hävinneiden avaimien kohtalosta.
Mieli on hiljainen, herkkä ja tyyni. Päällimmäisenä on kiitollisuus siitä, millaisia uhrauksia ihan tavalliset ihmiset ovat maamme itsenäisyyden puolesta tehneet. Nekin, jotka eivät taistelleet rintamalla. Ennen kaikkea työnne hiljensi kärsimyksen edessä.
Sukupolviin ulottuvat traumat, uroteot, häpeä, ja muistot siitä millaista elämä on silloin, kun sen jatkumiseen ei voi ollenkaan luottaa. Siitä tuskasta kiemurrellaan monessa suvussa vieläkin.
Kaarteen Sotamuseo on kokemuksena elävä ja arvokas. Odotan, millaista on vierailla siellä uudelleen, kun ensimmäinen hämmennys on laskeutunut. Lapsetkin kasvavat. Arvaan, että havainnot syventyvät.
Mosaiikkitaidon äärelle siirtyi puhuteltu porukka. Ehkä me tarvitsimmekin huuhtelun kauneudella. Kumppanini osti minulle lahjaksi ristin kaulaan ripustettavaksi. Kissani kiinnostui siitä, mutta selvisin raapimoitta. Risti pukekoon juhlaksi, ja niiksi hetkiksi, kun tarvitsen erityistä suojelusta.”
Koivistojen ryhmän puolesta kiittäen. Kirta K. 13.9.21