Kaarteen Sotamuseo esitys

maxim

talvisota

Ensimmäinen huone

Jo ensimmäisessä osastossamme, joka on sisäänkäyntihuoneessa kävijä löytää aidon Mannerheim-ristin, no 69. Lentäjä-ässä Lauri Nissisen risti ja hänen muut kunniamerkkinsä.

Huoneessa on myös Mikko Rantalan dioraamat, joista toinen esittää talvisodan Taipaleen taistelua ja toinen Lappeenrannan lentokenttää 17.6.1944. Tilanne kuvaa Mannerheim-ristin Ritarin lentäjä Lauri Nissisen lähtöä torjumaan vihollisen ilmahyökkäystä.

Lottakantiini

Kanttiini on rakennettu alkuperäisten kanttiinivalokuvien perusteella, samoin kalusteet. Kanttiinihuoneen seinät ovat piilukirveellä veistettyä hirttä, katto on tuppeen sahattua leppää, pöydät sekä penkit ovat liekillä käsiteltyä lautaa. Ulko-oven sisäpinta on vanhojen sodanaikaisten valokuvien mukaan tehty sormipaneleista.

Valaistuksena Petromax-lyhdyt.

Kanttiinissa on myymälä, ulkovessa ja kanttiinipöytä ja penkin kirjasto sekä ulkovessa.

Kanttiinin myymälän hyllyillä on tyypistä kanttiinista ostettavaa tavaraa, kuten kessua, tulitikkuja sekä kirjoitusvälineitä.

Kanttiinissa on myös radio, josta kuullaan tärkein sotatapahtumien sekä myös kotirintaman uutiset

Rintamaoloissa sotilaiden tärkeitä virkistäytymispaikkoja olivat lottien ylläpitämät kanttiinit, joista muodostui varsinkin asemasodan aikana rintamalla olleille tärkeitä sosiaalisen elämän keskuksia, joissa vietettiin aikaan ja tavattiin myös rintamatyöläisiä.

http://www.sotaveteraaniliitto.fi/teemasivut/veteraanien-muistelmia/lottana-jatkosodassa


Juoksuhauta

Käytävä, jonka seinät on tuettu viistosti kuusirangoilla. Juoksuhauta johtaa korsuun.

Juoksuhaudan vartiopesäkkeessä vartioi vartiomies tarkkailee etumaastoa ja tekee tarvittaessa hälytyksen hälytysnarua vetämällä.  Juoksuhaudassa korsun oven vieressä on aseteline, jossa on korsun miehistön aseet. Hälytyksen sattuessa aseet otetaan telineestä ja jokainen mies menee ennalta katsottuun asemapaikkaansa.

Korsu

Miehistön suojakorsu, rakennettu hirsistä, rakennuspiirustuksina ovat toimineen sodanajan valokuvat korsuista.  Korsusta johtaa ulos yksi ilmanvaihtokanava sekä kaminan savun poistoputki

Sotamies Mönkkönen lepää alalaverilla ja miettii kotiasioita. Lepovuorossa ollessaan on riisunut sarkahousut ja kesäpuseron, päällään vain valkoinen SA-alusasu.

Korsun ulkopuolella olevan vartiomiehen tekemä hälytys välittyy korsuun, jossa hälytyskelloina ovat tyhjät 40 mm tykinhylsyt, joiden kolina herättää lepovuorossa olevan sotamies Mönkkösen ja muut korsussa olevat sotamiehet.

http://linturi.vuodatus.net/lue/2009/08/korsu-oli-etulinjan-miehen-asunto

Jalkaväen aseet

Kaikki aseet ovat deaktivoituja.  Malliesimerkkejä jalkaväen aseista talvi- ja jatkosodan ajalta.

Perinteisiä Ukkopekka- ja pystykorva kivääreitä. Erikoisuutena Lahti K-39 Panssarin torjuntakivääri. Legendaarisen Suomi-konepistoolin M/31 eri versioita. Maxim konekivääri m/1910 Sokolov-jalustalla ja Maxim m/32-33. Myös sotasaaliina saatuja aseita, esim venäläinen automaattikivääri Simonov M36.

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/suomi-konepistooli_37088.html#medi…

http://mekri.uef.fi/sotahistoria/suomikp.htm

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sotatarvikehankinnat_talvisodan_aikana

Konekivääripesäke

Katetussa suojassa Maxim M/09 konekivääri.  Pesäkkeen edusta on miinoitettu ja suojattu piikkilankaesteellä.

Miinoituksena on hyppymiina, putkimiina, telamiinat, latumiina, halko ja miinoitettu halko.
Konekiväärit olivat erityisesti Talvisodassa puolustuksen runko heikon tykistön takia. Siksi vihollinen pyrki saamaan pois pelistä tulivalmistelussa ja mm. ajamalla panssarivaunu pesäkkeen eteen. Usein saattoi konekiväärien tuhoutuminen johtaa koko puolustuksen luhistumiseen. Toisaalta konekiväärit olivat erittäin tehokkaita jalkaväen hyökkäysten torjunnassa. On kerrottu karmaisevia tarinoita verihuuruisista ruumiskasoista konekivääriaseman edessä.

Konekivääreille oli yleensä vara- ja vaihtoasemat. Miten siirtyminen niihin onnistui, onkin sitten toinen juttu.

Kerran ryssä oli sivustassamme hyökkäämässä. Oli sellainen paikka, että suo oli välissä. Oikealla sivustalla oli kukkula, jonka päällä meillä oli konekivääri. Joka ainut päivä ryssä tuli siitä nevan yli. Konekivääri suolasi siihen jatkuvasti kaikki. Ajattelin, että kyllä sota on todellakin mieletöntä meininkiä. Kovaa ”Uraa, uraa” huudettiin ja tultiin suoraan kuolemaan. Kerran ne koettivat tulla tankillakin, mutta se painui suohon.

Polkupyöräpataljoonan kapteeni

Lotan ja kapteenin tarina

kuljetusta lomalle kotiinsa. Kapteeni on tullut saattamaan kanttiinilottaa. Kapteeni jatkaa matkaa liittyy polkupyöräjoukkoihin.Polkupyörillä liikkuvia kevytjoukkoja oli kolmea erilaista: 1. rakuunat eli ratsuväki, keltaiset kauluslaatat, 2. jääkärit vihreät kauluslaatat ja vielä 3. erilliset polkupyöräpataljoonat, joilla oli oranssit kauluslaatat.
Näitä pataljoonia kutsuttiin polkupyörien & ja suksien miehiksi, koska talvella sukset tietenkin korvasivat polkupyörät.
Nämä erilliset polkupyöräjoukot tosin muutettiin jääkäriyksiköiksi jo 1930-luvulla.

Suomessa motorisoitujen joukkojen sijasta käytettiin polkupyörin varustettuja kevyitä polkupyörä- eli jääkärijoukkoja. Ratsuväki sulautui sodan jälkeisenä aikana hiljalleen näihin joukkoihin, joiden sodan ajan tehtävät kuuluvat nykyään jääkäri­prikaateille.
Nykyään Suomen ratsuväen perinteitä kantaa Hämeen Ratsujääkäripataljoona, Rakuunasoittokunta sekä Maasotakoulun Rakuunaeskadroona, joka kantaa Uuden­maan rakuuna­rykmentin perinteitä.

Kärjessä etenivät jälleen kerran nopealiikkeiset polkupyöräjoukot, joille oli annettu määräys pysyä koko ajan kosketuksessa perääntyvään viholliseen. Komentaja itse seurasi joukkojaan välittömästi polkupyöräkärjen jäljessä.

http://www.youtube.com/watch?v=Pi1WUlJABKQ

Kaukopartion radisti

Kaukopartion radisti ottaa talvisen metsän siimeksessä yhteyttä Kyynel radiolla päämajaan Mikkeliin.

Kaukopartiotoiminnalla tarkoitetaan lähinnä päämajan johdossa tai sen käskemänä tapahtunutta partiotoimintaa syvällä vihollisen selustassa. Toimintaan osallistuivat ajoittain myös divisioonien ja muiden joukkojen erikseen kouluttamat ja varustamat osastot. Tehtävänä oli yleensä tiedustelu, mutta usein toimintaan liittyivät myös tuhoamis- ja häirintätehtävät.
Jatkosodan kaukopartiotoiminnan onnistumisen kannalta oli olennaisen tärkeää se, että partioilla oli käytettävissä uusi juuri tähän toimintaan kehitetty sähkötysradio, Kyynel. Nimi johtui siitä, että radiota pidettiin aluksi yhtä salassa kuin pontikan keittäjien ” korpikuusen kyyneliä”, nimi on tullut myös sen vuoksi, että radio piti ” uikuttavaa ääntä ”.

RADISTI

Kenttäsairaala

Potilas on tullut päävamman vuoksi joukkosidontapaikalta jatkohoitoon kenttäsairaalaan, jossa odottaa jatkohoitoon pääsyä sotasairaalaan.

Kenttäsairaala on tilapäis-sairaala, joka sijaitsee usein sota-alueella, perustettu tyhjäksi jääneeseen kouluun, pappilaan, kansanopisto, parakkiin tai johonkin isoon rakennukseen . Ampumahaavat olivat yleisimpiä vammoja sotamiehillä. Hoitajat vaihtoivat siteet ja lotat hoitivat sairaalan yleisemmät askareet. Kenttäsairaalassa potilaat olivat sen aikaa, että heidät pystyttiin siirtämään sotasairaaloihin. Kenttäsairaalat ovat usein ylikuormitettuja koska hoitajia ja lääkäreitä on liian vähän suhteessa haavoittuneiden määrään, erityisesti hyökkäysten aikana.

Jo Hiitolassa, jonne sairaalamme aluksi asettui, olivat sodan jäljet kaikessa kauheudessaan nähtävissä. Heinäkuun helteessä olivat sekä sotilaiden että hevosten pöhöttyneet ruumiit tien varsilla korjaamatta. Usein oli nostettu kypärä kepin päähän merkiksi, että tähän on tie päättynyt. Haju oli sanoinkuvaamaton ja sankat kärpäsparvet vielä lisäsivät kuvottavaa oloa. Jos ei aikaisemmin ollut tullut miettineeksi kaiken katoavaisuutta, niin nyt se tuli shokkina vastaan.
Kenttäsairaala oli sijoitettu koululle. Haavoittuneita oli kaikkialla, sisällä, pihalla, ulkorakennuksissa. Oli hyökkäysvaiheen aika ja haavoittuneita tuotiin jatkuvasti lisää. Lotta tänne, lotta tuonne, kanna ruokaa, tiskaa, siivoa, puhdista haavoja, kanna ulosteita. Sitä oli kenttälotan työ etulinjan tuntumassa.
Tykkien jyske kuului taukoamatta, ammukset räjähtelivät, lentokoneet ulvoivat päämme päällä. Askeltakaan ei saanut ottaa syrjään polulta, mahdollisia miinoituksia ei oltu ehditty purkaa eikä seutua puhdistaa.  Kenttäsairaalassa Kannaksella Laina Kitinoja, o.s. Koskinen, Ylistaro

Pommisuoja

Helsingin Espan puistoon kaivettu tilapäinen maapeitteinen yleinen väestönsuoja. Suoja on tarkoitettu kaupungilla asioilla oleville, jotka eivät ehdi omaan merkittyyn pommisuojaan. Seinät ovat laudoitettu ja katto tuettu parruilla. Täysosumaa väestösuoja ei kestä, mutta antaa suojan sirpaleilta.

Ilmahyökkäys Helsinkiin 25.8.1942, äänitetty Yleisradion pihalla 25.8.1942 klo 02.00 yöllä.

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/helsingin_pommitukset_alkoivat_kes…

Lohjahuone

Vuodelle 2017 Uutta on myös  Lohja-huone, missä kuvaamme Lohjan talvisodan aikaista ilmavalvontaa ja pommitusten tuhoja.